top of page

Eläintarha Nooan arkkina

(Alkuperäinen teksti kirjoitettu ZOOTOPIA projektiblogiin vuonna 2015)

Mia Mäkelä

Noah's Ark (1846), by the American folk painter Edward Hicks


“Minä lähetän vedenpaisumuksen maan päälle hävittämään taivaan alta kaiken, missä on elämän henki. Kaikki on tuhoutuva maan päältä, mutta sinun kanssasi minä teen liiton. Sinun tulee mennä arkkiin ja ottaa mukaan poikasi, vaimosi ja poikiesi vaimot. Ja kaikkia elollisia sinun tulee ottaa mukaasi arkkiin kaksi, uros ja naaras, että ne säilyisivät hengissä sinun kanssasi. Lintuja, karjaeläimiä ja kaikkia pikkueläimiä tulkoon luoksesi kaksi kutakin lajia, jotta ne jäisivät henkiin.”

Genesis 5:32

Korkeasaaren eläintarhan uuden johtajan Sanna Hellströmin mukaan eläintarhan päätehtävä on lajien suojelu. Siihen liittyy ihmisten ajatusten herättäminen ja sitä kautta heidän käytöksensä muuttaminen. Eläintarhan kuraattori Ville Vepsäläinen menee hieman pidemmälle. Hänen mielestään eläintarhan ainoa oikeutus on uhanalaisten lajien suojelu.

Miten eläintarhavierailu voi sitten auttaa ? Korkeasaari on osallisena suojeluohjelmissa ja lahjoitukset käytetään mm. uhanalaisten eläinten luontoon palauttamistyöhön. Esimerkkinä Vepsäläinen kertoo Balin kottaraisesta, joka on onnistuttu palauttamaan luontoon motivoimalla paikallista väestöä ylläpitämään sen elinympäristöä. Kyseessä on kompromissi, jossa paikallinen väestö ottaa kiinni ja myy osan balin kottaraisista, mutta ylläpitää metsää niille, jotka jäävät vapaaksi. Se on parempi kuin että kottaraiset saalistettaisiin kaikki ja niiden elinympäristö tuhottaisiin. Toinen esimerkki on perhosten suojelu, jossa paikallisille maksetaan perhosten myynnistä, jotta he eivät raivaisi sademetsää, ja tuhoaisi perhosten ympäristöä. Luodaan se mahdollisuus että perhoset ovat arvokkaampia elävinä.

Kyseessä onkin enemmän paikallisten motivointi ympäristön ylläpitoon sen tuhoamisen sijaan. Siinä voi olla paljon työtä, jos uhanalainen eläin on kissapeto. Sama tilanne on Suomessa suden suhteen, jota moni pelkää eikä halua asua samassa ympäristössä.

Mongolian villihevonen on kolmas esimerkki, joka on palautettu luontoon tarhakannasta. Sukupuutto oli lähellä metsästyksen ansiosta, ei kuitenkaan syötäväksi, vaan koska villihevoset laidunsivat samoja maita kuin mongolien pitämät laiduneläimet kuten jakit ja vuohet. Tästä “hevospunkkarista”, jonka irokeesiharja sojottaa kohti taivaita, ei ollut ihmisille hyötyä. Asenteet ovat nykyään muuttuneet. Korkeasaaren ympäristövastaava Marjo Priha kertoi kuinka jäänveistokilpailun mongolialaiset osanottajat olivat kuvauttaneet itseään vastasyntyneen mongolianhevosen kanssa ja tunnistivat hänet heti tammaksi, joka olikin oikea veikkaus kuten myöhemmin kävi ilmi. Korkeasaaresta on lähtenyt luontoon palautukseen yhden sukupolven edustaja, varsa joka kuitenkin valitettavasti loukkasi itsensä pahasti semireservaatissa ja lopetettiin. Villieläimiä on vaikea hoitaa, koska he eivät päästä lähelleen, eikä heitä aina voida pitää jatkuvasti nukutettuna hoidon vaatimaa aikaa.

Luontoon palautus on pitkän aikavälin prosessi, joka vaatii muutaman sukupolven valmistelun. Palautus alkaa vastasyntyneestä eläimestä, jota ei kouluteta ja jonka ihmiskontakti minimoidaan. Tämä yksilö lähetetään semireservaattiin, jossa sitä pidetään puistossa aidatulla alueella. Vasta tämän puolivillin eläimen jälkeläinen palautetaan villiin luontoon. Kyseessä on monesti usean vuoden pituinen kansainvälinen yhteistyöprojekti. Luontoon palautuksen jälkeenkin suojelua saatetaan tarvita mm. salametsästäjien varalta.

Suomen laki kieltää tarhaeläimen palautuksen luontoon. Taustalla on pelko tautien leviämisestä sekä eläimen kyvyttömyydestä selviytyä. Korkeasaaren villieläinsairaalasta on päätynyt joitakin eläimiä tarhaan kuten pöllö, joka ei suostunut lähtemään pois. Tai sotkan poikanen, joka ei oppinut sukeltamaan. 

On lajeja jotka viliiintyvät helpommin kuin toiset, kuten hevonen. Oltuaan pari viikkoa villihevosten kanssa, hän ei kaipaa kesyjä päiviään. Isot kissaeläimet sen sijaan oppivat villiksi heikommin. Marjo Priha kertoi kuinka Korkeasaaren tiikerit saivat kokonaisen kuolleen emakon raadeltavaksi ja syötäväksi. Sian nahka on todella paksu. Urostiikeri meuhkasi hetken ruhon kanssa ja väsyttyään  läimäytti sen lopulta altaaseen ja jäi makamaan sen viereen. Toinen tiikeri seurasi peloissaan spektaakkelia. Jotain oli emakosta saatu rouhittua, mutta lopulta henkilökunta palasi paloitteluun, kuten muulloinkin. Joskus tiikerit saavat kolareissa kuolleita hirvia paloiteltuna. Rustojen järsiminen tuo heille kaivattua kuitua.

Karismaattisia eläimiä, joita on kiva katsella pidetään mieluummin tarhoissa kuin ekosysteemien avaintekijöitä, kuten hyönteisiä ja  sammakoita. Pandan suojelemiseen investoidaan valtavasti resursseja, vaikka sen hyöty luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä ei ole merkittävä. Eläintarhan merkitys Nooan arkkina kyseenalaistuu, jos ylläpidetään vain nk. karismaattisia eläimiä niiden suosion vuoksi. 

Sanna Hellströmin ei visioi Korkeasaaresta sukupuuttoon kuolleiden esittelytilaa. Hän ei himoitse edes luolamaalauksista tuttua alkuhärkää (aurochs / urus), jonka palauttamista tehtaillaan mm. Hollannissa. Sonnin säkäkorkeus saattoi olla jopa kaksi metriä ja paino tonnin luokkaa. Sarvet olivat toisinaan yli metrin mittaiset. Alkuhärän kulta-aikaan Eurooppaa peittivät ikimetsät, joissa kuljeskelu keskiajalla oli varmasti jännittävämpää kuin nykyään talousmetsissä. Tämä Euroopan viimeinen megafaunan edustaja kuoli sukupuuttoon vuonna 1627 Puolassa. Siinä vaiheessa suojelutyöhön oli jo herätty ja härän metsästyksestä sai kuolemantuomion, mutta asenteet muuttuivat liian myöhään.

Alkuhärän lisäksi muitakin kadonneen faunan edustajia tuodaan takaisin “breeding-back” ja  “de-extinction”–hengessä. Re-wilding Europe –sivuston kartalla näkyvät taas alueet, joissa Eurooppaa “villiytetään” ja ylläpidetään sopivana eläimille. Odel delta Saksan ja Puolan rajalla tarjoilee nähtäväksi “The big seven” : kotka, biisoni, majava, peura, susi, harmaahylje ja sampi. Bonuksena puolivilli Konik-hevonen. Sinne voisi mahtua villihärkäkin tepastelemaan.

Samaan aikaan kun jo sukupuuttoon kuolleita tuodaan takaisin geenieditoinnin avulla, yhä uudet lajit tulevat uhanalaisiksi. Seuraavan 50 vuoden aikana voi kadota 30 % lajeista. Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs, jonka kannaksi arvioidaan 6–12 aikuista yksilöä. Naalin poikaspesää ei ole todettu Suomessa vuoden 1996 jälkeen. Myös saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen. Suomesta on hävinnyt jo 332 lajia-floraa ja faunaa-lähinnä metsätalouden muutoksien myötä.

San Diegon eläintarhassa on Frozen zoo-osasto, jonne on säilötty spermaa ja munasoluja yli 10 000 eläimeltä ja yli tuhannelta lajilta. The Frozen Ark-projektilla on DNA:ta yli 5000 lajilta. Näitä geeniarkistoja vastaavat floran alalla siemenpankit, kuten Norjan huippuvuorilla sijaitsevaa “tuomiopäivän holvi“, jossa oli vuoden 2013 lopulla yli 800 000 siemennäytettä. Siellä on tallessa myös Suomen kasvikuntaa. 

Maailma valmistautuu lajien tuhoutumiseen varastoimalla dataa, ikäänkuin ihmiskunnan käyttäytymisen muutos olisi mahdotonta. Syntyykö tulevaisuudessa sukupolvi, joka osaa elää luonnon kanssa sopusoinnussa, eikä rohmua kaikkia luonnonvaroja omaan käyttöönsä ? Milloin tälläisen sukupolven on määrä syntyä, jos ei tänä vuonna ?

Tätä ajatellessa oli oikeastaan lohduttavaa kuulla eläintarhan johtajan Sanna Hellströmin visiointia Korkeasaarelle: paremmat olot eläimille. Eikä paljon muuta. Lajien suojelussa kun monesti unohtuu se yksilö, joka haluaa elää ja nauttia elämästään, niin kauan kuin se kestää.


Lähteet

http://breedingback.blogspot.co.at/

http://eccentricculinary.com/taming-the-wild-auroch-bull-dancing-and-the-beef-eating-greeks/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huippuvuorten_siemenholvi

http://www.rewildingeurope.com/

http://edition.cnn.com/2015/04/16/africa/kenya-northern-white-rhino/

http://blogs.scientificamerican.com/tetrapod-zoology/the-seemingly-endless-weirdosity-of-the-milu/

http://www.metsa.fi/naali#sthash.kSoXS7p7.dpuf

http://www.frozenark.org

https://planeetanihmeet.wordpress.com/2011/02/09/alkuharka-kuolema-ja-paluu-kuolleista/

http://breedingback.blogspot.co.at/


9 views

Recent Posts

See All

Comments


bottom of page