top of page

Eläintarhan kulttuurihistoriaa - OSA 5

NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS + HISTORIASARJAN LÄHTEET JA LINKIT_ *eläintarha *muunlajiset *luonto *eläinsuhde

(Alkuperäinen teksti kirjoitettu ZOOTOPIA projektiblogiin vuonna 2015)

Mia Mäkelä


Detroit zoo (wikipedia)


Eläintarha Nooan arkkina

Nykyinen peruseläintarha tukee olemassaolonsa neljän tukipilarin varaan: suojelu, virkistystoiminta, tutkimus ja koulutus. Keskustelua käydään eläintarhan roolista, ja sen suhteesta luonnontieteelliseen museoon ja eläinten suojelualueisiin. Viimeisen 40 vuoden aikana arviolta puolet maailman eläimistä on jo kadonnut ja monien lajien lukumäärät ovat pienentyneet radikaalisti, samalla kun ihmiskunta on tuplaantunut. Joitakin eläimiä on onnistuttu kuitenkin pelastamaan ja vapauttamaan uudelleen luontoon kuten korppikotka ja keihäsantilooppi. Maailmansotien jälkeen Euroopassa havahduttiin eläinten uhanalaisuuteen ja ajatus eläintarhasta Nooan arkkina alkoi kasvaa. Arkkiin lähettiläät eli lajinsa edustajat valitaan ainakin teoriassa sen perusteella kuinka tärkeitä ne ovat ekoyhteisölleen. Panda ei tosin ole yksi niistä, mutta sitä ylläpidetään eläintarhoissa lähinnä söpöytensä ja kaupallisen arvonsa vuoksi.

Nooan arkki-toiminnassa tulee ilmi kuitenkin ongelmia kuten lajien geeniperimän ja mielenterveyden heikkeneminen, sekä lisääntymiskyvyttömyyden esiintyminen vankeudessa. Monet lajit menettävät selviytymiskykynsä luonnossa ja ne pitää uudelleenkouluttaa “villiyteen”, jos ne päästetään luontoon. Monia eläimiä yritetäänkin säilyttää in-situ kuten Madagaskarin maki-apinaa Frankfurtin eläintarhan ja Pariisin luonnontieteellisen museon yhteistyössä. Mitä enemmän eläintarha muistuttaa eläimen alkuperäistä elinympäristöä kooltaan, ominaisuuksiltaan ja sosiaaliselta malliltaan, sen eettisemmäksi se koetaan. Arnhemissa, jossa evolutiivinen psykologi Franz de Waal teki tutkimusta, simpanssiyhteisö elää keskenään ja yleisöltä on pääsy kielletty. Simpanssien elämää voi kuitenkin seurata verkossa, jonka kautta voi päästä kohteita lähemmäksi kuin tarhassa. Eläintarhasuunnittelijan Jon Coen mukaan virtuaalizoossa ihmiset voivat tarkkailla eläimiä uusimman tekniikan avulla.

Nooan arkissa lajin selviytymisestä on tullut keskeinen tavoite ja sen rinnalla muut tarpeet kuten eläinyksilön elämänlaadun parantaminen vankeudessa saattavat jäädä kakkossijalle. Tosin eläintarhoilla on nykyään yhdistyksiä, joiden ohjeistuksen mukaan eläimille pitää järjestää virkistystoimintaa emotionaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja jotta ne eivät kyllästyisi elämäänsä. Virkistystoimenpiteitä voivat olla saaliseläinten lannan ja ruoan piilottaminen aitaukseen. Tästä näkökulmasta eläin on yksi eläintarhan asiakkaista, jonka tyytyväisyyttä pyritään pitämään yllä. Jo 1700-luvulla visioitiin luonnollisesta eläintarhasta, joka keskittyisi eläinten hyvinvointiin. Vaikuttaa siltä että se saattaa käydä toteen. Ainakin teoriassa.

Eläintarhan tulevaisuus Tunnettu eläintarhatutkija David Hancock kuuluttaa kokonaisvaltaista näkemystä ja ekologian ammattilaisia eläintarhojen johtoon sekä multidisiplinääristä yhteistyötä. Juuri ennen kuolemaansa Hagenbeck kehitteli Buenos Airesissa nk. geozoota, jossa ihmisen intervention jäljet peiteltäisiin ja eläimet eläisivät luonnon keskellä. Tämän tyyppinen immersiivinen eläintarha, jossa ihmisten ja eläinten välillä on vain luonnollisia rajoja kuten ojia, on nykyään kasvava trendi esimerkkinä Biopark Valenciassa. Baraty ja Hardouin esittävät että antroposeenin ongelman ydin ei ole kuitenkaan eläintarha, vaan kulttuuri, joka ei osaa jättää luontoa rauhaan omalta vaikutukseltaan ja yrittää kaikin keinoin hallita, järjestää ja kultivoida sitä oman mielensä mukaan. Se on johtanut luontoon, josta on tullut puolivilli tai ylläpidetty. Jopa Kongon gorilloja rokotetaan viidakossa, jotta ne pärjäisivät. Eläintarhoissa opittua on nyt tuotu myös “villiin” luontoon, joka keskittyy ihmisen ansiosta yhä pienemmälle alueelle ja mahdollisuudet pärjätä ilman tukea vähenevät sen myötä.

DNA-tekniikan avulla kokeillaan sukupuuttoon kuolleiden eläinten kuten alkuhärän palauttamista henkiin. San Diegon eläintarhassa säilytetään sumatran sarvikuonon munasoluja nitrogeenissä. Kysymys onkin mistä niille löytyisi tarpeeksi luontoa, jossa ne voisivat elää vapaina. Monissa tarhoissa on jo elävänoloisia dinosaurus- robotteja, jotka riittävät viihdyttämään ainakin lapsia. Tulevaisuudessa voidaankin käyttää enemmän synteettisiä eläimiä.

Lähteet Baratay, Eric/Hardouin-Fugier, Elisabeth: Zoo: A History of Zoological Gardens in the West. Reaktion Books, London 2004. Beirne, Piers: The Law is an Ass: Reading E. P. Evans' The Criminal Prosecution and Capital Punishment of Animals. Society and Animals, Volume 2, Number 1, 1994. Buckingham, Kathleen; Davis, Jonathan & Jepson, Paul: Diplomats and Refugees: Panda Diplomacy, Soft “Cuddly” Power, and the New Trajectory in Panda Conservation. Environmental Reviews And Case Studies, Oxford 2013. Burckhardt, Jacob: The Civilization of the Renaissance in Italy. Dover Publications, New York 2010. Croke, Vicki: The Modern Ark: The Story of Zoos: Past, Present, and Future. Scribner, New York 1997. Durrell, Gerald: Arkillinen eläimiä. Otava, Helsinki 1953. Girgen, Jen: The Historical And Contemporary Prosecution And Punishment Of Animals. Animal Law. Vol. 9:97, 2003. Hagenbeck, Carl: Beasts and Men: Being Carl Hagenbeck's Experiences for Half a Century Among Wild Animals. BiblioLife, 2015 (1.painos 1912). Hancocks, David: A Different Nature: The Paradoxical World of Zoos and Their Uncertain Future. University of California Press, 2001. Haywood, Mark: A Brief History of European Elephant Houses: From London’s Imperial Stables to Copenhagen’s Postmodern Glasshouse. The Non-Human in Anthropology, The Charles University, 2012. Lehtonen, Väinö: Korkeasaaren elämää sanoin ja kuvin. Otava, Helsinki 1954. Lorenz, Konrad: Eläimet kertovat: eläinten käyttäytyminen tiedemiehen tulkitsemana, Tammi, Helsinki 1976. Mehos, Donna C.: Science & Culture for Members Only: the Amsterdam Zoo Artis in the Nineteenth Century. Amsterdam University Press 2006. (Book review by Juliet Clutton-Brock) Ringmar, Erik: Audience for a Giraffe: European Expansionism and the Quest for the Exotic. Journal of World History, Volume 17, Number 4, 2006. Rothfels, Nigel:Savages and Beasts: The Birth of the Modern Zoo. John Hopkins Unversity Press, Baltimore 2002. Sahlins, Peter: The Royal Menageries of Louis XIV and the Civilizing Process Revisited. French Historical Studies 35, 2012.

St C. Bostock, Stephen: Zoos & Animal Rights, Routledge, London 1993. De Waal, Franz: Hyväluontoinen, Terra Cognita, Helsinki 1998. Walter, E.W: Nature on trial : The Case of the Rooster that laid an Egg. Volume 84 of the series Boston Studies in the Philosophy of Science (pp 295-321), 1984.

Äänitys Haastattelu korkeasaaressa 24.2.2015 Keskustelutilaisuus post-humanismin Eläinfilosofiasta, Turun kirjakahvila 18.2.2015


Video Future of Zoo Symposium, 34 videota https://www.youtube.com/playlist?list=PLj2-tunX7dPSgWfNOlnMKXaguUQkOJxIO http://www.nytimes.com/video/science/100000001553763/the-future-of-zoos.html https://www.youtube.com/watch?v=mm4hPHxue-o#t=57 (Korkeasaaren historiaa)

http://www.radiolab.org/story/91553-inside-out-cage/ http://www.amusingplanet.com/2015/01/bioparc-valencia-immersive-zoo.html http://www.assiniboineparkzoo.ca/attractions/zoo-explorer-program.php https://taronga.org.au/taronga-zoo http://voices.nationalgeographic.com/2012/03/13/39842/ http://bigthink.com/ideafeed/danish-architects-unveil-renderings-of-futuristic-cage- free- zoo?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+bigthin k%2Fmain+%28Big+Think+Main%29 http://arcticbookreview.blogspot.fi/2010/01/carl-hagenbecks-empire-of.html http://anunnaturalhistory.tumblr.com/ http://www.zoo-leipzig.de/en/about-us/history/ http://www.chesterzoo.org/ http://en.wikipedia.org/wiki/Menagerie http://en.wikipedia.org/wiki/Heini_Hediger http://en.wikipedia.org/wiki/Zarafa_%28giraffe%29 http://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Hagenbeck

10 views

Recent Posts

See All
bottom of page